Suksien valmistusmateriaalit
1970-luvun lasikuitukuori korvautui ABS-muovikuorella. Nykyaikaisessa suksessa on jäykkyyttä antavia lasikuitu-ja hiilikuituvahvisteita sekä täyte, joka voi olla PU-vaahtoa tai kalleimmissa malleissa kevyttä komposiittihunajakennorakennetta. Suksen komponentit ladotaan muottiin, laminoidaan kasaan paistamalla kuumaprässissä parikymmentä minuuttia vesitiiviksi paketiksi, poistetaan reunapurseet, hiotaan pohja ja muodostetaan suksien jousto-ominaisuudet mittaamalla mahdollisimman identtisiä pareja.
Suksiparin valmistukseen sisältyy yli kuusikymmentä erilaista työvaihetta, joten suksien teko vie jonkun verran aikaa. Suksi syntyy käsityönä näiden vaiheiden kautta.
Puusukset
Puusukset valmistetaan tarkoin valituista raaka-aineista. Samaan sukseenSukset käytetään useita erilaisia puulajeja. Puusuksiin käytetään koivua, mäntyä, honkaa, haapaa, pyökkiä ja kanadalaista hickorya. Tällä tavoin voidaan vaikuttaa suksien käyttöominaisuuksiin, kestävyyteen ja ulkonäköön.
Nykysukset
Lasikuitu ja muut synteettiset aineet ovat nykyaikaisia. Nyttemmin suksia on tehty jopa metallista. Nykyään on tosi monia suksien valmistuttajia, mutta yksi suurimpia on Fisher Sports.
Nykysukset ovat erittäin kevyitä ja liukkaita. Suksien pohjamateriaalit ”vastaan-ottavat” voidetta entistä paremmin, jolloin niiden ominaisuudet säilyvät pidempään. Tärkein asia suksen valinnassa on hiihtäjän paino, jotta suksi perinteisellä pitää ja luistaa ja on vapaalla vakaa ja liukas.
Skinit eli karvasukset ovat helppo ja toimiva vaihtoehto perinteiseen hiihtoon. Pohjan pitokarva toimii kaikilla keleillä, ja sitä ei tarvitse käsitellä mitenkään.
Valmistus
Kun suksea ryhdytään rakentamaan aihiosta eteenpäin, siihen tarvitaan pohjamateriaaliksi lasikuitua tai hiilikuitulaminaatteja sekä pintakalvo. Joka materiaalin väliin laitetaan liimaa.
Suksien valmistus on pitkälti käsityötä, sillä niitä valmistetaan eri painoisille hiihtäjille. Ja jos luistelusuksesta on kyse, sukseen laitetaan myös ylimääräisiä hiili- ja lasikuitulaminaatteja.
Varta vasten suksitehtaalle suunnitellut puristimen avulla suksen muotoja pystytään säätämään. Esimerkiksi vesikelin perinteisessä suksissa pitää olla korkeampi pesä, että liisteri mahtuu. Myös kärkien pitää olla avonaisemmat. Puristimelta tultuaan sukset viedään robottilinjalle, jossa pohjat suoristetaan ja hiotaan erilaisia kuvioita. Jokaisessa kivihiomakoneessa on hiomakiviä, jotka on timantoitu eri karkeusasteiden kuvioille. Suksen pohja saa luistavan pinnan mikroskooppisen kuvioinnin avulla.
Sauvat
Nykyisin sauvaputki valmistetaan hiilikuidusta, lasikuidusta tai niiden yhdistelmästä tai joskus myös alumiinista. Aiemmin materiaalina oli puu, vaneri ja aina noin 1970-luvulle asti yleensä bambu. Sauvojen valmistuksessa ja suunnittelussa pyritään alhaiseen painoon, riittävään jäykkyyteen ja kestävyyteen ja vähäiseen ilmanvastukseen.